keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Mainonta synnyttää tarpeen

Lähiaikoina näin on käynyt kaksi kertaa. Ensimmäiseen "ansaan" astuin viikonloppuna Citymarketissa.
Kaikki nilkkurit ja tennarit alennettuun hintaan! 

Tietenkään en voinut olla vilkaisematta kenkähyllyä ja kuinkas sitten kävikään? Yhtäkkiä syntyi tarve korokepohjanilkkureille. Mikäpä muu kuin hyvä tarjous sai minut talvipakkasten paukkuessa ostamaan keväiset nilkkurit? Näin jo itseni kipittämässä niillä kaupungilla. Oranssi lappu ja jo toiseen kertaan laskettu hinta saivat minut tekemään ostopäätöksen. Ja ehkä myös sekin että tuon malliset kengät oli tarkoitus ostaa jo viime keväänä.
Kevät on jo ovella...
Toisen kerran tarve syntyi tänään Prismassa, jonne menin hakemaan yhtä tiettyä tuotetta (tästä lisää myöhemmin). Kävellessäni käytävää näin pari vaaterekkiä, joiden päällä oli ilmoitus: POISTOMYYNTI!
Lopun arvaatte, täytyihän sitä vilkaista. 
Tämähän on lähes ilmainen! Tarve mustalle paitapuserolle syntyi n. viidessä sekunnissa.
Oikeasti menin Prismaan hakemaan huulirasvaa. Näillä pakkasilla huulet kuivuvat helposti eikä asiaa auta ollenkaan toimiston kuiva sisäilma. Luen melko paljon blogeja ja yhdestä kirjoituksesta silmiini osui Carmex-huulirasvaa kehuva kirjoitus. Ei muuta kun googlettamaan ja useammassakin blogissa tuotetta kehuttiin hyväksi. Siispä marssin Prismaan kuivien huulieni kanssa.
Pakko olla hyvää kun kerran blogeissakin kehutaan.
Toki sipaisin voidetta heti kotona huuliini, mutta arvioimaan en vielä lähde. Tämmöistä tällä kertaa. Veikkaanpa että en ole ainoa kenelle yhtäkkiä kaikenlaisia tarpeita kaupoissa syntyy. :)

Linda



5 kommenttia:

  1. Et ole ainoa :). Alennusmyynneissä on hyviä tärppejä, mutta välillä tarjouksiin turtuu. Joka kaupassa on jonkinlainen superhyperaletuotteidenhinnatpuoliksiotalähesilmaiseksi-kampanja meneillään. Pitää olla taitava, että osaa suodattaa kaiken tämän mainosinformaation ja löytää jotain, mikä itseä kiinnostaa :). Hutiostot alennusmyynneissä ovat huonoimpia mahdollisia ostoksia. Sinä näytit löytäneen hyviä tuotteita.

    Itsekin olen kuullut tuosta huulirasvasta paljon hyvää, pitänee testata.

    Miia

    VastaaPoista
  2. Yksi alennuksiin sortuva täällä ilmoittautuu!

    Yleensä just sellaisiin tuotteisiin, jotka lopulta pyörii kaapeissa ja parin vuoden kuluttua miettii, että mitä tulikaan mietittyä. Niin - ei mitään. Punaiset ale-laput vaan tuntuu sillä hetkellä hirveän houkuttelevilta, ja omassa päässä pyörii vain se kuinka paljon siinä säästää kun nyt ostaa sen paidan 10€:lla ja lähtöhinta oli 12€. :-D Onneksi nyt vähän vanhempana nämä hutiostokset on vähentyneet huomattavasti.

    Sun ostokset näyttää kyllä tarpeellisilta ja ennenkaikkea edullisilta!

    Elina

    VastaaPoista
  3. Onneksi mä olen jo kauan sitten päässyt eroon Kun saa niin halvalla-syndroomasta. Punaisten lappujen ansa tehoaa muhun erittäin harvoin. : D Jos eteen tulee jotain, mitä muutenkin etsin tai olisin ostamassa, niin toki sen halvemmalla ottaa. Yleensä vaan sitä mitä etsii, ei näy lainkaan.

    VastaaPoista
  4. Mä oon kuullut olevani outo, kun en kierrä alennusmyyntejä, enkä käy ale-tangoilla penkomassa. Ehkä kannattaisi, voisi löytää jotain, mitä tarvii, kuten esimerkiksi toppatakin, jota en oo omistanut kolmeen vuoteen.. Ainoa, missä hyödynnän punalaput, on lihahyllyt, josta ostan jauhelihaa ja kanaa pakkaseen. ;D

    VastaaPoista
  5. En kierrä usein alennusmyyntejä, mutta alelapun "ansaan" astun aina silloin tällöin. Ostan kyllä silloinkin yleensä sellaista, mitä olen muutenkin aikonut hankkia. Ennen tuli enemmän hutiostoksia.

    VastaaPoista